Näin se on mennyt, pitkästä aikaa lämmin kesä Utsjoella. No onhan elokuu vielä aikaa mutta selvästi ilmassa on syksyn tuntua. Ja laskeehan aurinkokin jo täällä ylhäällä ( 27.7 ensimmäisen kerran).

 

 

Woitto on kohtalaisessa kunnossa. Voi jopa hetken juoksuttaa sitä mutta selvästi tunturin kova maasto tuntuu sen nivelrikkoisissa varpaissa enemmän kuin pehmeä sammalalusta. Woitto elää nyt täysin tyytyväistä kotikoiran elämää, ilman kipulääkitystä.

Rose senkun kasvaa. Tässä kuvaa viime viikolta …

…muutama päivä lisää…

…ja nyt ollaan alakuvassa jo 14 vkoa ja 4 päivää vanhoja

On se kaunis koira, ei voi muuta sanoa 🙂

Rosella vaikuttaa olevan voimakas riista/saalisvietti. Sopulit ovat saaneet sen pään kohtalaisen sekaisin. Onneksi se tottelee tänne-kutsua hyvin ja palkintohan saadaan aina silloin!

Arvatenkin tämä tyyppi keksii edelleen kaikenlaista jekkua?

Jekutus rauhoittuu kun saa maastoa tassujen alle. Odotan syksyä mielenkiinnolla!? Aapelia eivät sopulit häiritse kovin paljoa. Englanninsetterimme, siis kaikki, ovat aika pöhköjä pikkuotusten suhteen. Ressu ehkä vähiten…Sopuleita on nyt enemmän kuin vuonna 2007. Ja voin sanoa, että elämä on yhtä hel¤#”ä!Ei voisi kuvitella, että tässä rauhoittavassa maisemassa vilisee tuhansia ja tuhansia sopuleita?