Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2009

Kuinka koulutan kanakoirani…

Otto Ramelit saa tässä kohdin unohtaa :D…

Pieni punainen kanakoira, Ailigaslammen A-peli, on lyhyen pian 16 viikon mittaisen elämänsä aikana ehtinyt jo vaikka mitä ja toisaalta ei sen kummempia. Meillä koiranpennut oppivat metsästyskoiran elämään melko nuoresta. Pohjoinen sijaintimme antaa hienot puitteet pennun maastonkäyttökyvyn esiintuloon. Liikun jo hyvin nuoren pennun kanssa paljon sekä tiheässä, että avoimessa maastossa.

Vaikka meillä on suuri lauma koiria ja pennun emäkin asuu samassa taloudessa, on Aapeli kuitenkin täysin kiintynyt minuun ja isäntään, sen ohjaajiin.

Aapeli osaa jo tutkia hajuja itsenäisesti. Se nostaa kuonon tuleen ja lähtee hajuja kohti. En kiellä siltä mitään mitä se maastossa tekee. Metsästysetterin kuuluu olla itsenäinen ja sen tekemisiin maastossa ei pidä sen kummemmin puuttua.
MH6D0727-1Hieno lokinraato…MH6D0735-1MH6D0736-1
…ihan itse löydetty!
MH6D0744-1

Aapelia kasvatan vielä paljon palkitsemisen kautta. Metsästyskumppanuus muodostuu täydestä luottamuksesta, ei pelkän rangaistuksen kautta. Olen nähnyt koemaailmassa hyviä koiria, joista näkee, ettei suhde ohjaajaan ole luottavainen. Tällainen koira metsästää itselleen, ei ohjaajan kanssa. Irlanninsetterin ollessa kyseessä on omistajan saavutettava koiran kunnioitus – ei toisinpäin. MH6D0752-1Pikkulintuseisonta :), huom! pysty asento – ei hajuun vaan näköön perustuva asento

En ole nähnyt yhtään toimivaa koira-ohjaaja-suhdetta, jossa toinen osapuoli alistaa/nujertaa setterin luonteen siltä pois. Irlanninsetteriä kuvaa ilmaisut ”vapaa taiteilija” tai alkuperämaan kirjallisuudessa vilahteleva ”free spirit”. Näemme kaikissa Irlanninssa otetuissa kuvissa setterin piikkipannoin varustettuna ja jos koirasta on otettu kuva missä se istuu niin se on lähestulkoon aina myös kiinni jossain kepissä.  Mistä tämä kertoo? Hallitsemattomasta koirasta? Hurjasta kovapäisestä tapauksesta? Vai siitä, ettei sen koiran elämää hallita kuin  linnun lähdettyä lentoon? Kokeissa palkittuja ja kokeissa valokuvattuja nämä kaikki ovat kuitenkin olleet… free spirit, eh?MH6D0758-1Nautin valtavasti Aapelin äitiänsä hurjemmasta luonteesta. Oli Evitakin villi ja hurja mutta sen kanssa tein virheen kun puutuin sen tekemisiin nuorena. Nyt yritän olla puuttumatta ja Aapeli saa kasvaa melko luonnonlapsena. Tottakai paikalla-olo- ja luoksetulo-harjoitukset ovat koko ajan käynnissä. Mutta maastossa en puutu siihen mitenkään. Kun se ”hakee”, se saa mennä. Suurin virhe on puuttua pennun etenemiseen pillillä tai muuten. Siksi ympäristö missä se on vapaana tutustumassa maastoon pitää olla turvallinen ja laaja. MH6D0264-1Aapelilla on jo ollut yksi lyhyehkö jänisajo ja törmäyksiä riekkoihin. Sen mielenkiinto riistaan on selvää. Tämä onkin vaarallisinta aikaa pienen pennun elämässä kun kaikki liikkuva kiinnostaa, eikä vielä ymmärretä esim. paikalla-käskyä juurikaan. MH6D0199-1Toisaalta omistajan kannalta tämä aika on hauskinta. Kannustus ja tukeminen on vielä helppoa kun missään nimessä matkallisesti pentu ei vielä mene kauas. Sekin muuttuu pian.MH6D0172-1

Hampaiden vaihtuminen on monilla alkanut ja ainakin Aapelilla on menossa pienehkö uhmakausi. Se jo miettii miksi totella, mitä siitä hyödyn? Joskus keskustelemme siitä Miksi?-asiasta… 🙂MH6D0270-1mutta toistaiseksi Aapeli nauttii vielä pennun elämästä pitkään…

Mainokset

Takana mahtava viikonloppu

Lähdimme viimeistelemään mökin sisätiloja ja samalla isäntä halusi vähän kalastella. Mökin lähellä n. 1km  päässä on kalaisa tunturijärvi. Kävelimme sinne jänkiä kiertäen lauantai-iltapäivänä…ja kamera lauloiMH6D0386-1

Oli kuuma päivä ja koirat viilenivät juostessaan märissä jängissä. Ja kävelimme pienen puron vieressä koko matkan järvelle.MH6D0328-1Aapeli hakee hienosti vastatuuleen kuono ylhäällä… muutenkin sen kunto on jo aika hurja ja lihasta on melkoisestiMH6D0320-1

Näissä maastoissa koiran kunnon ylläpito tapahtuu melkein itsestään. Sen verran vaihtelevaa maasto on…MH6D0317-1

Jängät tällä alueella ovat alkaneet kuivua. Tätä on tapahtunut muutamien vuosien kuluessa. Kun muutin tänne 9-vuotta sitten tätä jänkää ei noin vain ylitetty. Nyt se oli ihan helppoa…MH6D0340-1

Tuo puro suorastaa kutsui hörpylle. Ja vesi on raikasta ! Myös Wandan mielestä MH6D0372-1

Aapeli on rohkea pieni setteri ja sen on pakko tehdä sama mitä isot edellä. Aina se ei onnistu.

MH6D0396-1

MH6D0397-1MH6D0398-1 Lopun voi arvata. Juoksin apuun sillä puronpenkat ovat jyrkät, eikä Aape päässyt ylös omin avuin. Mutta Aape ei moisesta uintiretkestä säikähdä. Lauloi vain kovasti kertoakseen mitä tapahtui 😀
MH6D0424-1Aapeli isännän kanssa kalassaMH6D0444-1MH6D0463-1Ja tulihan sitä saalista…
MH6D0491-1Sitkeällä hakemisella löytyi yksi pieni poikuekin. Tässä Woitto… ja Woiton nosto oli räväkkäMH6D0497-1Woitto on kyllä uskomaton koira. Woitto täyttää lokakuussa 9-vuotta ja sen haku oli 1km sivullensa eli yht. 2km. Tämä koira jos mikä peittää maaston. Kyllä muutkin hakivat hyvin mutta Woiton kokemus tekee siitä mahtikoiran. Nuoremmilla on ollut huonot lintuvuodet kehittyä. Woiton nuoruus oli lintuja täynnä…MH6D0622-1Toivottavasti Aapelin nuoruus olisi yhtä linturikas kuin Woitto-enon 🙂

Tervetuloa Canon EOS 1D Mark II!

Vihdoin odotus on palkittu! Se on täällä 🙂  Uusi kamera…

Putki on ikävä kyllä vielä sama, joten valon/värien vangitseminen pysyi samana. Nopeutta tuli lisää mikä oli toivekin… testiajelua…

Evitan juoksutyylissä on ulottuvuutta…

MH6D9895

Pienimies ilta-auringossaMH6D9926

ja sen korvatMH6D9935

Evita on aivan hurjassa vedossa…

MH6D9941

Aamu-aurinkoisia koivunlehtiäMH6D0040

Äiti ja poika marjassa…MH6D0045

pieni pantteriMH6D0059

Aamulla oli jo reilu pakkanen. Ruska pääsee värittämään elämäämme pian…MH6D9999 Paljon on opeteltavaa ja elämä pysyy mielenkiintoisena…

Muiden Ailigaslammen A-pentujen kuulumisia

Nyt kun olen kameraton hetken, on minulla ”aikaa” kertoa Aapelin sisarusten kuulumisia. Kaikki ovat kasvaneet hyvin tasaisesti.Kukaan ei ole mennyt toisen ohi painossa vaan samat erot ovat olleet suunnilleen koko ajan kuin täältä lähtiessä. Aapeli on edelleen suurin, perässä tulee Allu, Aku ja Aaron hyvää vauhtia. Ns. pienimmät(siis nämähän eivät olleet yksikään pieniä) tulevat hyvin tasaisin välein perässä.

Allu on kunnostautunut pienen sisutus-idean kera. Kun kerran pohjoisesta ollaan niin luminen maisema on Allun mielestä parempi 🙂IMG_4065_1_1Syy tähän oli tyynyn alle piilotetut namit. Allu päätti mennä tyynyn läpi :D. Hyvä Allu, siitä se lähtee!

Allun mamma on saanut puhelimella poitsusta ihania kuvia Vuosaaren Kallvikin rannassa…Heijastus- AlluAllu_ja_sulka-1

Aura on ollut ihan oma itsensä. Vauhdikas seikkailija ja pistänyt noutajatyttöihin vauhtia. Aura asuu ihanan järven rannalla ja likka onkin jo uinut pienen matkan kultaisten noutajien perässä. Aura on myös törmännyt teeriin ja ollut hajusta sekaisin. Aura2009 002

Aslak eli Luka on kasvanut ”isoksi”. Katsokaa meidän vauvaa !Luka 008-1
Kuvat ovat muutaman viikon takaa, joten Luka on vieläkin isomman pojan näköinenS1031715Kauhea ikävä on kaikkia ja olisi mahtavaa saada nähdä niitä ihan livenä…

Viimeiset kuvat EOS 400D:llä

Aparaatti lähtee huomenna vaihtoon. Nyyh, kuinka olenkaan kiintynyt siihen(kuten yleensä kaikkeen mahdolliseen) mutta silti laitan sen pois. Tilalle tulee unelma…jännittää hieman, että kuinka meillä synkkaa. EOS 400D oli jo osa minua vaikka siinäkin oli vielä paljon opeteltavaa. Se alkoi vain olla liian hidas minulle…ja settereille 🙂IMG_2671-1
Onni on avainnippu

Löysimme pikkuAiligasmetsästä erikoisia havupuitaIMG_2676-1

IMG_2678-1IMG_2681-1

Löydä uusi hyvä koti Canon EOS 400D. Olit erinomainen kamera! 😀

Riekkolaskennoissa

Torstai-iltana saavuimme tunturimökillemme ja valmistauduimme riekkolaskentoihin.IMG_2485-1
Mökki on ihan oikeasti ”keskellä-ei-mitään” 🙂IMG_2352-1Kuljimme maasto-autolla melkoista ”vuoristorata-tyyppistä”-tietä. Loppumatkan annoin koirien juosta ensi-innostustaan pois ja isäntä jatkoi autolla pihalle asti.IMG_2362-1Pienimies Aapelikin oli ihka ensimmäisellä maastoreissullaan. Se on kyllä aivan mahtava reissumies, kotiutuu joka paikkaan hetkessä.IMG_2385-1Mökki takapihalta 🙂IMG_2505-1ja etupihalta. Meillä on ihan kivat pihat. Varsinaisia pihasuunnitelmia ei ole 😀IMG_2389-1Aapeli nautti suunnattomasti suojuoksustaIMG_2394-1IMG_2412-1Väliin mahtui leikkiä esim. tiskirätin repistä 🙂

Perjantaina lähdimme iltapäivästä laskentalinjoja kohti.IMG_2429-1Aapelikin seurasi täpinöissään. Tiedossa oli, että reissu on Aapelille mahdoton. Olin varautunut keskeyttämään laskennat omalta osaltani. Jakauduimme kahtia niin, että Jame otti työskentelevät koirat ja meni linjalle ja minä oikasin Aapelin ja lepovuorossa olevien kanssa.IMG_2433-1Koska näkyvyys tunturissa on kilometrejä, Evita ja Wanda seurasivat silmä tarkkana ensimmäisessä vuorossa olevia.IMG_2448-1Sitten oli likkojenkin vuoro. 2km käveltyämme pidimme paussin. Yritimme sulloa Aapelin rinkkaan mutta Aape oli toista mieltä :). Päätimme, että minä erkanen Aapelin ja Wandan kanssa kuivemmalle maalle ja jään sinne odottamaan Jamea ja muita. Aapeli saikin ottaa 45min torkut takkini allaIMG_2465-1Sinä aika alkoikin jängällä tapahtua…tietenkin. Sain kuvattua tosi kaukaa edes jotain…IMG_2458-1Woitto seisoo, Jeppe säestää…IMG_2459-1Ja riekko ilmassa. Tuosta tilanteesta löytyi 4 poikasta, kukko ja naaras eli yht. 6 lintua!

Myöhemmin samasta linjasta löytyi vielä 3 riekkoa lisää. Viime vuonna tällä alueella ei ollut mitään.IMG_2469-1Herättyään Aapeli sai vähän evästä ja taas jaksettiin jatkaa. Jame ja muut koirat tulivatkin pian…IMG_2474-1Wanda oli vähän kade kun muut olivat päässeet linnuille…IMG_2452-1Keli oli mitä parhain ja tuuli sopivaIMG_2501-1Aapeli jaksoi kirmata alas mökille mutta siellä uni tuli välittömästi. IMG_2527-1Ja tuli se uni muillekin heti…IMG_2518-1Iltapisulla Aapelin yllätti raekuuro, joka laskeutui tunturinrinnettä hiljalleen…IMG_2538-1Lauantai-aamuna maistui taas leikki Evita-mamman kanssa…

Jepen ja Ressun lonkat on lausuttu

Jeppe, A/ARoiha Jeppe.3-2

Ressu, A/ARoiha Ressu.2-2Tässä vaiheessa on syytä hurrata ! Mutta sitten kun kuvattiin myös etupää niin hurraukset hieman laimenevat. Englanninsettereiden PeViSassa ei vaadita kyynäriä kuvattavaksi. Minä kuvaan koska kanakoiraurheilu on rankka laji ja ennenkaikkea tunturissa. Koiran kehosta yli 60% nojaa etupäällä, joten etupää on yhtä tärkeä kuin takapää.

Olimme tietoisia Reetun ei-niin-puhtaasta luustosta kun sitä käytettiin jalostukseen mutta koska Reetu on vammautunut vakavasti pentuna, kukaan ei voinut sanoa onko sen viat perinnöllisiä. Yllättävästi eläinlääkäreiden kanssa keskusteltua tuli ilmi, että kyynärvikaisia englanninsettereitä on enemmän kuin mitä Koiranet kertoo.

Jeppe 1/1Roiha Jeppe.1-3Jepellä on lievät muutokset ja irtopala, joka voi olla onnettomuuden aiheuttama, liukastuminen tai muu sellainen. Tosin se ei ole koskaan oireillut eli ontunut mitään raajaa. Eikä toistaiseksi kyynärät sitä haittaa.

Ressu 0/1Roiha Ressu.1-2Punaisessa setterissä tätä vikaa on huomattavasti vähemmän. Mistä se johtuu? Olisi mielenkiintoista tietää. Rodut kun ovat kohtuu samanpainoisia. Ruumiinrakenteessa ei ole merkittäviä rakenteellisia eroja.  Periytymiskaavan kuvittelisi olevan samnlainen kuin lonkkavian eli monen geenin aiheuttamaa ja tulee molemmilta puolilta?

On mielenkiintoista seurata, alkaako kyynärät vaivata jossain vaiheessa näiden koirien elämää? Toinen on raskastekoinen ja toinen höyhenen kevyt…aika näyttää!