…mutta ennen sitä kävimme Aapelin Allu-veljen perheen mökillä Hirvensalmella. Allu elbailee mökin rappusilla.

Pennut tunsivat tietenkin toisensa ja riemu oli ylimmillään kun tapasivat. Myös Evita oli innoissaan pentunsa näkemisestä. Evita oli aivan mahdoton leikkimään pentujen kanssa.Allun piti vähän astua veljeään, jolla oli mahtava kaarnanpala.

Allu on ilmeeltään kuin äitinsä Evita. Molemmat pojat ovat kasvaneet tasaisen kauniisti. Aapeli on edelleen himpun isompiPidän molempien ruumiinrakenteesta. Kulmauksia on riittävästi, enkä usko, että nämä pennut jäävät liian pieniksi. Tuntuvat jämäköiltä, eikä miltään hyttyseltä. Ja se onkin tavoite. Ei käyttökoirakaan saa olla liian köykäinen.AlluAapeliVeljekset kuin ilvekset 🙂Hirvensalmen rantakaislikot tarjosivat Jepelle kokopäivänpuuhaa pikkukalajahdissa.

Ja Ressu jatkoi ”laiturin”nokassa tähystelyä. Vesi oli  lämmintä ja uimamaistereita oli liikkeellä…

Ja väsy tuli aina välillä.

Kiitos vielä kerran Anu ja Klasu! Meillä oli ihanaa.

Tuliaisina toimme kilon punkkeja. YÖK! Utsjoella ei ole enää mäkäräisiä, joten olimme juuri oikeaan aikaan lomalla. Helle on mitä ilmeisimmin tappanut ainakin jonkun satsin. Lähes 3 viikkoa tuli reissussa oltua. Koirille ja erityisesti Aapelille matka oli erittäin opettavainen kokemus. Aape onkin aivan mahtava reissaaja.

Kotiintulo oli riemuinen ja Aapeli juoksi kaikki paikat läpi ja lauloi innosta 😀

Loma järvisuomessa lähenee loppuaan. Kelit ovat suosineet ja olemme saaneet nauttia lämmöstä, uimisesta, kesäsateesta ja ukkosesta. Siis ihan perus kesäkeleistä.

Kalaakin on tullut ja isoja. Suurin ahven verkosta oli 1650g, aika möykky…Ystävämme, lokki Urmas on ollut mukana verkoilla siitä asti kun oli pieni(no tuskin se sama lokki on mutta käyttäytyy aina samoin)

Aapeli on kova kalamies. Se on ihan hulluna kalaan ja onkin saanut kalaa keitettynä ruuassaan. NAM!

Aapeli on myös alkanut havainnoida muutakin maailmaa kuin maata jalkojen alla. Lokkien tähystely on jännittävää

Hellepäivää vietettiin myös uiden…

…ja muuten vain vedessä oleskellen. Woittokin tähysteli vesilintuja 🙂

Kohta karvaton Evitakin kurkki lintuja laiturilla…

Käytin tällä reissulla Jepen ja Ressun lonkka- ja kyynärkuvissa. Lonkat olivat molemmilla ell mukaan puhtaat.

Tässä Jeppe. Toinen on mielestäni hieman erinäköinen kuin toinen…

ja tässä RessuSaa nähdä minä ne tulevat kennelliitosta takaisin? En uskalla ajatella mitään. Tärkeintä oli, ettei nivelrikkoa ollut kummallakaan. Lonkat ovat täysin työkoirakelpoiset.

Jepen toisesta kyynärpäästä löytyi irtopala. Se ei ole ontunut etupäätään tai muutenkaan ilmentänyt, että siellä olisi mitään vaivaa. Mutta niin kauan kun se ei sitä vaivaa, sille ei tehdä mitään.

Ressu lähti puhtain paperein.

Lonkkiin olen tyytyväinen. Jeppe kuvattiin n. 6kk ikäisenä ja silloin tilanne oli todella kesken sen kasvussa. Ell arvioi lonkat huonommaksi kuin mitä ne nyt olivat. Olin varautunut huonompiin tuloksiin, joten se mitä silmilläni näin oli iloinen yllätys. Jeppehän kasvoi melko suureksi urokseksi näin käyttökoirana. Jepen kasvu pentuna oli tasaista mutta sen suuri koko pelotti. Olen koko ajan pitänyt huolta sen lihaskunnosta. Siltä varoin, että lonkat olisivat olleet huonot. No, nyt ei tarvitse pelätä. Ainoa ikävä ylläri oli tuo irtopala…

Päästiinhän me täällä hämäläismaisemassa ihan kunnon ukkosen ilmaankin. Aamu oli eilen tiistaina kuuma ja hiostavaAurinko porotti vielä aamusta kuumasti. Kunnes alkoi valo vähetä. Sehän ei meidän moppeja estellyt. Sorsan seisonta rantakallioilla on tämän hetken ykkösharrastus.

Tämän sorsan päämäärä oli kiusata koiria. Se lensi vain pari metriä kerrallaan.

Ja siitähän Ressu riemastui. Pinna ei kestänyt rannalla tuijottelua ja Ressu päätti lähteä uimaan sorsan kanssa. Ressu on kova poika uiskentelemaan. Se voi yksin uida ilman syytä pitkiäkin matkoja.Onneksi Ressu on tottelevainen poika ja se kääntyi takaisin rantaan kun pyysin. Sorsa oli erikoinen tapaus. Sillä ei ollut poikasia mutta tuota meidän rantaa se vain kyttäsi. Sorsat olemme kyllä yllättäneet mustikoita syömästä ja ehkäpä tälläkin oli herkut mielessä?Ressusta ja Aapelista on tullut iloinen parivaljakko. Ressu leikkii paljon ja hirveän nätisti pikkupojan kanssa.

The best of friends

Ja tulihan se ukonilma iltapäivästä. Aapeli on sen verran rento kaveri, että kesken ukkosmyräkän sen piti päästä kakalle. No siinä jyrähdysten keskellä toimitus suoritettiin, eikä ukkosta juuri huomioitu. Tänään keskiviikkona vierailimme Valkeakoskella sisareni luona. Aapeli oli pienten lasten kanssa kuin se olisi aina asunut pienten ihmisten keskellä…Pieni Veeti (3v.) ja Aapeli 10 vkoa

Uinti ja vedessä lotraaminen. Se on koiriemme päätyö tällä hetkellä. Käymme aamulla pienen lenkin mutta muutoin olemme rannassa. Aapeli touhuaa omat touhunsa n. 1-2h kerrallaan, jonka jälkeen se nukkuu samanmoiset pätkät. Aivan kuten vauvakoirien pitääkin.

Lintujen bongaus on Ressun mielipuuhaa…

Ilta-uinnilla näimmekin sorsia…Ressun piti uida vähän lähemmäs katsomaan, että mitäs tipejä järvellä kelluu?

Ilta oli kaunis ja pieni Aapelikin teki tutkimusretkiä. Aapeli on kamalan rohkea mutta laiturin nokassa sentään seistiin varovaisesti.

”Ei pelota yhtään” sanoo Aapeli 😉

Evita on palautunut hienosti pentujen jälkeen. Mitä nyt karva on kokonaan vaihdossa…

Kuvailin verkon laskussa järvellä liikkujia

Vesi teki jänniä taideteoksia

Kylmästä tunturi-ilmastosta lämpimään etelään – voiko enempää toivoa? Olen nauttinut ja niin koiratkin. Koiriemme päivät kuluvat lokkeja päivystäen laiturin nokassa…Uiden…

Laiturilla vahtien…

Kaloja peraten …

Aapelin mielestä tuore kuha on hyvää 🙂

Ja Aapeli on jaksanut leikittää  ”vanhaa” Essiä

Koiranelämää jos mitä! 🙂

Vihdoin ja viimein pääsimme perille Vesijärven rantaan. Suomen suvi ei pettänyt, lämpöä riittää.Aapeli löysi vertaistaan seuraa ”vain” 11 vuotta vanhemmasta Jack Russelin terrieri Essistä 🙂Muut koirat nauttivat Vesijärvestä ja maisemista Aapeli koki suuria elämyksiä kun sai kävyn suhunsaJa kaikki tämä tapahtui ensimmäisenä päivänä! Mitä kaikkea koiramme kokevatkaan? Lisää lomakuvia täällä

Aatu lähti Annen ja Petterin kotiin samana aamuna kun pakkasin hurjan laumani tila-autoon suuntana Hollola,Paimela.

Hei pieni Aatu, me näemme onneksi usein kun asumme samalla kylällä!

Veljesi Aapeli rynnistää kohti suurta maailmaa hetkeksi.

Saavuimme Rovaniemelle maanantai-iltana ja majoituimme lemppari mökkikylääni Napapiirin Saarituville . Ihana koiraystävällinen paikka Ounasjoen rannalla. Näin mukavaa hunnilaumalla on 🙂Kaikki muut ovat pienessä mökissä sinut Aapelin kanssa paitsi äreä ukko Reetu. Reetu nukkuukin omassa rauhassa häkissä. Aapeli matkusti ilman mukinoita lähes 500km, kuten kaikki sisarensakin. Hienoja autoilijoita teistä pennuista ainakin tuli!

Matkamme jatkuu tänään taas pykälän alaspäin ja huomenna saavumme toivottavasti Liisanniemeen, kesäpaikallemme!

Niin lähtivät pienet pojat Aaron ja Aku suureen maailmaan. Ihanat perheet kävivät hakemassa kauan kaivatut uudet perheenjäsenet.Aaron uuden emäntänsä kanssa viimeisiä hetkiä kasvattajan pihalla.(hyvä, että kasvattaja sai kuvattua kyyneltulvan takaa 🙂  )

Akun viimeiset määrätietoiset askeleet tarhassamme.

Hyvää matkaa rakkaat pienet! Muistakaa uudet omistajat, että pennuilla on ikuinen palautusoikeus 😉

Akun lähtöpäivänä helle räjähti kerralla Utsjoelle.Isojen kanssa kävimme vilvoittelemassa Tenossa. Utsjoella oli samaan aikaan Lohirieha, jossa isäntä sijoittui 3. ja voitti perämoottorin 🙂

Yllä oleva kuva on isännän isän muistolle…

…tai sen mitä siitä on jäljellä 😦 .  Aika rientää ihan kamalaa vauhtia. Justhan nämä pienet syntyivät!

Kaikilla pienillä alkaa hurjan jännä elämä uusin kujein. Osa on jo aloittanut maailman valloittamisen. Toivon sydämestäni, että nämä pienet irlanninsetterin alut Ailigaslammen kennelistä täyttävät omistajiensa toiveet ja vähän enemmänkin.

A-pelillä alkaa oma elämä ja tutustuminen hurjaan laumaan. Aloitamme Aapelin kanssa yhteisen taipaleen vähän niin kuin muutkin, reissaamalla. Maanantaina Ailigaslammen koiralauma siirtyy etelä-Suomeen, Vesijärven rannalle. Aapeli suorastaa liitää kohti seikkailua vähän suuremmissa äänissä ja ihmisvilinöissä kuin täällä kotona Utsjoella.

Evita on nauttinut pennuistaan valtavasti. Leikkikaveri ei jää uupumaan pieneltä Aapelilta.

Rakas pikku-Aaron lähtee viikonloppuna

Kuin myös rakas Aku, lauman hurjin 🙂

Aatu siirtyy uuteen kotiinsa maanantaina. Aatu on jo käynyt visiitillä uudessa kodissa ja se näytti viihtyvän hyvin. Aatun kasvua saankin seurata kun se jää tähän lähelle. Ja veljekset voivat leikkiä toistensa kanssa.Aapeli muttustaa keppiä tyytyväisenä…

Allun lähdettyä tänään uusiin seikkailuihin on kotiin jäänyt nelikko Aku, Aaron, Aatu ja A-Peli hiljaista miestä. Pennut selvästi ihmettelevät mihin osa porukkaa on hävinnyt? Ne ovat nukkuneet koko päivän kylki kyljessä olohuoneeseen tuodussa kevythäkissäYritin piristää pikkusällejä viemällä ne juoksentelmaan hieman eri paikkaan ja kyllähän se hymykin tuli uudestaan pienille huulille 🙂
Aatu on silti aina haudanvakava…

Aku jaksaa pitää porukan vauhtia ylläOpiskelimme vihellyksen saattamaa luoksetuloa

ja hyvin penikat osaavatkin jo(jos haluavat) tulla vihellyksestä tänne. Sitten taas mentiin…ja tultiinKaikilla uusiin koteihin lähteneillä on mennyt hyvin. Yötkin ovat lapsukaiset nukkuneet ilman suurempaa ikävää.

Reippaita pentuja olette!