Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2008

Kuulumisia…

Marraskuu kääntyi kaamoksen puolelle mennä viikolla. Valokuvaus näinä pimeinä aikoina tuottaa ongelmia. Ehkä en osaa kaivella aparaatistani poweria irti mutta teräviä kuvia ei saa edes automaatti-asetuksilla.

Pakkasta on muutamana viime päivänä ollut ihan talvisesti -10 C ja tänään sunnuntaina -19 C.

Uusi tulokkaamme Ressu säikäytti meidät viime viikolla keksimällä ”itsenäisyyden”. Se hävisi saman päivän aikana kahdesti. Ensin lenkillä jätkä jäi ajelemaan variksia? ja sitä etsittiin moottorikelkalla(Jame) ja minä ajelin kylillä, peläten sen uineen Utsjoen yli. No hulluhan se olisi jos se tuohon hyiseen veteen menisi mutta mistäs sitä tietää?  Ajattelin sen ensin hamuavan jotain kylän plikkaa…

Mutta onneksi se siis löytyi lopulta hädissään siltä paikalta mihin auton olin jättänyt. Samana iltana se vielä lähti omalta pihalta pienelle retkelle. Jame oli kolaamassa pihaa ja yritti pitää kaikkia 6 silmällä. Ressu oli sitten jossain vaiheessa hävinnyt. Kun tulin illalla kotiin oli se ollut pois n. 30min. Olimme vielä siinä vaiheessa varmoja, että joku kiimainen plikka sitä kiinnosti. Jame hyppäsi taas kelkan selkään ja minä otin otsalampun ja lähdin tuonne meidän rantaan. Sieltähän ne jäljet löytyivät, jänön polun vierestä. Siellä se oli etsinyt pupatteja. Kävelin naapurin rantaan asti ja huusin sitä ”tänne!”. Ei toteltu, piru vie. Sitten yht´äkkiä näin silmät otsalampun valokeilassa ja karjaisin pojan luokseni. Sieltä se tuli maha maata viistäen.

Tästä sain muistutuksen, että se ei ole vielä meidän koira . Se on kotiutunut kyllä ja ilmeisesti vähän ajatteli kokeilla missä kaappi seisoo… no tälle viikonlopulle kaapin paikkaa on näytetty. Huomasin höllääväni itse terävyyttäni käskyissä kun noita omia ei tarvitse niin äkseerata enää. Ja Repanteri käytti heti tilannetta hyväksi…noh, onni onnettomuudessa tässä ei käynyt nyt kuinkaan.

Ressu on muuttunut tässä kuukaudessa luuviulusta normaalin hoikaksi nuoreksi urokseksi eli lihaa on tullut luitten päälle ihan mukavasti. Ja lihasta on saatu kroppaan niin, että selkälinjakin on oiennut…

Ressu 24.10.08

241008Ressu 22.11.08221108

Eipä tässä sen kummempia…

Mainokset

Viimeisiä auringonsäteitä

Tänään 13.11. saattoi olla viimeinen päivä, jolloin aurinko näkyi. Pian se laskee niin alas, että seuraavan kerran saamme nauttia sen valaisevasta voimasta tammikuun 17.pvän jälkeen. Kapusin siis Ailikkaalle kuvaamaan, kuinkas muuten. Pakkasta oli -16 ja melko kova viima mutta sehän ei minua ja koiria haitannut. Norjan tunturit ovat kauniin lumihupun alla…img_0940

Riekonjälkiä oli vaivaiskoivikoissa mutta yhtään koirat eivät löytäneet. Riekot olivat varmasti syvissä kiepeissä. Sen verran kylmä oli yht´äkkiä saapunut tunturiin. Vielä eilen oli -2.

Muita onnistuneita otoksia en saanut kuin perinteisiä luoksetulokuvia. Reetusta ja Wandasta ei onnistunut yksikään. Valoisuus tekee temppuja ja taas on aika ”päivittää” kameran asetuksetimg_0990img_0974img_0978img_0959-1img_1001