Kuva: Birgitta Vuorela

Tämä pieni maailman kaunein tricolori englanninsetteri tuli meille Ruotsista 10 vuotta sitten. Reetu jäi auton alle 4kk ikäisenä ja kasattiin melkoisesta palapelistä koiraksi. Koiraksi, josta ei pitänyt tulla metsästyskoiraa vammojensa takia. Sitkeä kuntouttamisemme palkittiin jo sen ensimmäsessä kilpailussa Kultamaljassa 2005 missä Reetu sijoittui 3. Seuraavana vuonna 2006 Reetu täräytti jättipotin kun se voitti seuraavan tittelikilpailun Derbyn ollen siis alle 3-vuotiaiden Suomen Mestari. Reetulla kisattiin niin nuorten- kuin avoimessa luokassa.
Upea koira ja vammoistaan huolimatta se on elänyt täysin normaalia koiranelämää työkennellen isännälleen vielä 9-vuotiaaksi asti.
Onnea Reetu 10-vuotta!
kuvattu 16.2.2014

Ystävänpäivän aamuna ajoimme Ylä-Tenolle juoksuttamaan koiria jäälle. Siellä on vielä turvallista. Utsjoen kohdalla leudot kelit ovat saaneet virtapaikat pahasti auki.

Vanhukset Woitto 13v 4kk ja Reetu 10v. jäivät suosiolla minun kanssa riehumaan toiseen suuntaan kun isäntä lähti juoksuttamaan ”nuorempia” Evitaa kohta 9v. , Jeppeä ja Ressua kohta 7v. ja Aapelia kohta 5v. Rose päätti jäädä myös minun matkaan? Ehkäpä kantava äiti tietää, ettei vallan mahdottomia voi enää riehua? 🙂
Katsokaa eläkeläisten riemua!
Ei ikä paina poikien raajoissa
Woittopappa pystyy vielä ketteriin käännöksiinja nauraa nuoremmilleen”Minuahan ei syöstä vallasta!””Ota kiinni jos saat”Pappojen riehuessa Rose touhuili Norjan puolella 😉
Sitten kuulimmenkin jo kelkan tulevan takaisinLumen pinta on rapsakka plussakelien takia. Onneksi jäällä on vain vähän lunta niin koirien tassut eivät kärsi. Saisi tulla lunta ja paljon. Tunturissa ei paljon liikuta kelkoilla huhtikuussa tätä menoa.
Koiramme rakastavat tätä kovaa menoa kelkan edellä.
Pitihän tietenkin laumasta ottaa virallinen helmikuun 2014 potrettikin
Muistakaa ihmiset kysellä kasvattajilta minkä ikäisiksi heidän aiemmat koiransa ovat eläneet. 10-vuotias ei ole eikä saa olla hautaa vailla. Samaisesta asiasta kävimme mielenkiintoisen keskustelun astutusreissulla Blixtenin isännän Ronny Boströmin kanssa. Heillä ovat englannin-ja irlanninsetterit aina eläneet 12-14-vuotiaiksi. Pitkä ikä kertoo koirien hyvästä pidosta, terveistä sukulinjoista ja terveydestä yksilötasolla.
10-vuotiailla vielä kilpaillaankin sekä Norjassa, että Ruotsissa. Meillä täällä Suomessa jostain syystä nämä iäkkäät jäävät pois ja ”häviävät” näkyvistä? Pitkää ikää pitää vaalia koiranjalostuksessa – aina !

Pitkästä pitkästä aikaa lähdimme varsin riekkoja katselemaan sunnuntaina. Kaikki aina luulevat, että täällä riekkomaiden sylissä asuvat viettävät kaiken ajan tunturissa. Ei suinkaan joka viikonloppu ole aikaa, eikä työssäkäyvät ehdi viikollakaan. Tunturiin kun lähtee pitää aina varata aikaa riittävästi.
Nyt kuitenkin tiesimme lähistöllä paikan mistä löytyi heti lintuja
Mutta mikä risukko! Ja penteleet olivat arkoja. Aapeli kyllä teki hienon vaiheittaisen noston mutta ei puhettakaan, että olisi päässyt ampumaan.

Linnut ovat nyt koivikoissa missä lumikerros on pehmeää ja pehmeäksi menee äkkiä koiratkin.

Aapeli kysyy ”Saisko jo nostaa?”
Hyvin harmaata ja leutoa on ollut. Tätä kirjoittaessani ollaan taas plussalla. Tämä tietää vaikeita aikoja luonnon eläimille kun lumipeite jäätyy kovaksi kuoreksi.

Parempia aikoja odotellessa kurkkaapa PENTUEET sivua. Auran juoksua tässä kovasti odotellaan alkavaksi. Sillä välin Aura nauttii fasaanin metsästyksestä kotikonnuillaan Vieremällä

Kaidanpaljakan Namu on 6. – 7.2. synnyttänyt 12 irlanninsetterinpentua. Huikean kokoinen pentue!

Jos kaipaat kaveriksi metsästyslinjaista irlanninsetteriä ota yhteys koirien kasvattajaan Matti Santtiin p. 0400 – 414432