Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2011

Hyviä ja vähemmän hyviä uutisia

Hyvät ensin 🙂

Jeppe on vihdoin saanut ensimmäisen koetuloksensa Sodankylän metsäkokeista! Jeppula onnistui AVO3 verran!Isännällä oli myös Evita matkassa, jonka metsähaku oli erinomaista. Evitan kohtaloksi koitui törmäykset metsoon…? Se ei ole koskaan metsoa käsitellyt, joten toisaalta ymmärrettävää. Mutta tietenkin pitäisihän sitä jo?

Huonot sitten…
Olin suunnitellut käyttäväni Ailigaslammen Auraa seuraavaan punaiseen pentueeseen mutta ainakin hetkeksi pistän suunnitelmat jäihin. Aura testattiin uudella geenitestillä vanhuudessa puhkeavaa PRArcd4-silmäsairautta vastaan ja testitulos oli geneettisesti sairas. Taudin puhkeamisikä on n. 10 vuotta, joten on mahdollista, ettei Aura itse siitä tule kärsimään. Tämä tarkoittaa sitä, että molemmat vanhemmat Rekke ja Evita ovat ainakin kantajia. Molemmat on testattu ennen astutusta PRArcd1 terveiksi ja Rekke vielä peilattiin terveeksi. Silmäpeilaus ei siis kerro tämän sairauden tilaa vasta kun koiralle se on puhjennut!! Aivan turha silmätarkatus siis tämän sairauden suhteen!

Suomessa testataan tällä hetkellä punaisia settereitä ja vasta riittävän määrän testituloksia jälkeen voimme miettiä uudelleen koirien jalostusta. Aura voitaisiin käyttää terveeksi testattuun urokseen ja resessiivisen periytymiskaavan mukaan kaikki jälkeläiset olisivat kantajia 100%.

Testautan Evitan ja Aapelin ja Aku ja Allu ovat lupautuneet mukaan talkoisiin. Katselemme sitten tilannetta uudelleen.

Tunturimökillä viimeisen kerran tänä syksynä?

Talvi kun voi yllättää hetkenä minä hyvänsä. Eikä moottorikelkalla vielä pääse ja Range menee talviteloille paikkoin.Tietenkin jos lumeton kausi jatkuu niin eihän sitä tiedä…?Perjantaina kaikki huiput olivat valkoisena. Lähdimme katsomaan josko vitivalkoiset linnut olisivat ylhäällä?Wanha-pappa Woittokin pääsi laukkaamaan…ja linnuille! Vitivalkoinen uusi lumi oli vaikea, eikä tiputuksia syntynyt 😦Aapelille kävi hullusti kun joku haju sai kropan pysähtymään?Aapeli katseli meitä seisonnaltaan tyyliin ”Hei voisko joku jelppiä? Tääl olis jotain” Juuri tuosta ei löytynyt mitään mutta kiirunaparvi oli n. 100m päässä. Evita kirppu rallattaaLauantaina lähdimme toisaalle ja otimme koko lauman matkaan. Englanninsetterimme Reetu, Jeppe ja Ressu ovat olleet Jamen työläisiä asiakasjahdeissa koko syksyn ja poitsut ovat toimineet hienosti.Ressu matalassa seisonnassa

Jeppe ylväänä ja yläpäisenä

Jeppe pääsi noutamaan…Kuin myös Reetu…Rose oli sopuliparatiisissa. Voi hyvänen aika, että niitä on hillittömästi! Sekä kiiroiden, että riekkojen jätökset olivat ripulia? Ja yhden tiputetun suolisto haisi niin pahalle, että isäntä meinasi oksentaa 😦

Alkaako kantaa, sitä elpyvää, verottaa jokin suolistosairaus?

Aurinkoisia hetkiä – vielä tovin

Aurinko on hellinyt valollaan meitä muutamana päivänä. Yritin paeta sopuliarmeijaa pitkästä aikaa Pikku Ailikkaan rinteelle.Ensin kuljimme sadepisaroiden kyllästämää polkua

Ylhäällä päällämme kaarteli merikotkaPieni sopulihirmu Rose täyttää pian 6kk. Rosmariini on kasvanut upean tasaisesti. Se on nyt n. 54-55cm korkea ja painaa 17,7kg. Yllättävän paljon!

Työkoirillamme alkoi talviloma ja juhlimme sitä missäs muualla kuin tunturimökillä! Loputkin laumasta pääsevät riekkomaille. Siitä lisää viikonlopun jälkeen!



Ressu VOI1

Ailigaslammen viikonloppu sai mukavan päätöksen kun edes yksi koira sai aidon koepalkinnon 🙂

Ressu palkittiin voittajaluokassa ensimmäisellä voittajaluokan tuloksella ja se olikin se kirkkain VOI1. Isäntä ei saanut pudotusta aikaiseksi, sillä linnut ovat todella arkoja tällä hetkellä.

Irish Trial 2011, sijat 2., 3. ja 4. tulivat Ailigaslammen kenneliin!

Ailigaslammen Auran visiitti pohjoisessa ja tuntuman hakeminen tunturimaastoon tuotti tulosta lauantaina 8.10 käydyssä irlanninsettereiden rotumestaruuskilpailussa. Aura tykitti koko pitkän päivän voittaen paritoverinsa haullisesti paitsi viimeisessä finaalierässä.  Kaidanpaljakan Salla ”Iris” löysi päivän ainoat riekot ja keräsi potin kotiin.

Auran kestävyys ja tyyli on ihailtavaa. Se ei sorru alapäiseen hakuun edes myötätuulessa. Vauhti pysyy myös samana koko ajan.

Myös veljensä Aapeli pääsi starttaamaan kisassa epävirallisena eli laatuarvostelun ulkopuolelta. Näin pallipuolikin pääsi näyttämään rodunomaisuuttaan. Toki hakuhommia ainoastaan. Kenellekään ei varmasti jäänyt epäselväksi mitä tyylikäs haku on? Sopulit jaksoivat kiusata lähes kaikkia kilpailijoita.

Ailigaslammen jälkeläisten äiti Evita sijoittui 4.! Olisin halunnut tämän koiran linnuille, sillä Evita on tänä syksynä ollut tosi hyvä käsittelemään riekot. Mutta minkäs teet kun kelikin muuttui tällaiseksi Kyllä oli riekot tiukassa 🙂 Enpä minäkään näyttäytyisi jos olisin riekko räntäsateessa?!Irish Trial 2011 4. Flamefield´s Evita , 3. Ailigaslammen A-Peli ja 2. Ailigaslammen Aura

Hyvä me!