Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2009

Kuulumisia

Yleisön pyynnöstä(kiitos Tiinan) pitää tänne kirjoittaa, vaikkei meille mitään ihmeellistä ole tapahtunut. Kevättä elelemme ja jännäämme koska Evita aloittaa juoksunsa. Pojat ovat siitä jo pikkusen kiinnostuneita mutta sen turkki ei ole vielä vaihtunut, joten…? Toisaalta mitä pitemmälle kevättä mahdolliset pennut syntyvät, sen parempi. Saan niitä ulos kun kelit hieman lämpenevätevi2Olemme elelleet arkipäiväistä elämää töitä tehden ja riekkuen lumisissa metsissä(jos näitä nyt metsiksi voi sanoa?)

Ressu sai taas vaihteeksi tutkapannan päälle. Se teki sellaisen riekkojen tiedusteluretken, että pelko pahimmasta valtasi mielen. No riekkoja se oli löytänyt satoja ja siksi sillä kesti niin kauan tulla isännän jalkoihin…reesuOlemme jo käyneet kokeilemassa mitä retki teki pienen riekkokoiran päähän ja eipä siinä kummia näy. Se on melkoinen silmänlumettaja, ketku!

Wanda-muori on steriloinnin jäljiltä kuin nuori koira. Se piristi sitä kyllä huimasti, eikä näytä vaikuttaneen metsästysominaisuuksiin mitenkään, päinvastoin.

img_4087Vatsa on vieläkin paljas leikkauksen jäljiltä…

Reetun, Jepen ja Ressun synttäreitä vietetiin viime viikolla. Kolmikkohan on syntynyt Reetu 17. ja pojat 18.2.

img_4066Tässä Reetu 5v.

img_4069Jeppe 2v.

img_4210Ressu 2v.

Ja Woittokin halusi tietenkin mukaan kertomaan kuulumisia

img_4081

Mainokset

Taivas maan päällä…

…tai ainakin siltä tuntui kun kapusimme Ailikkaalle. Alhaalla laaksossa pakkasta oli -24 mutta ylhäällä vain -20 ja auringon jo lämmittäessä varmasti lämpötila nousi vielä. Ainakin minulle tuli hiki ja jouduin pipostakin välillä luopumaan.

maisemamaisema-tenolleYlhäällä ei käynyt tuulenvirekään, joten liikkuminen oli totaalinen nautinto.

Koirat saivat latua allensa riittämiin. Etsimme riekkoja, niin kuin aina. Jälkiä näkyi mutta linnuista emme nähneet siiven iskuakaan 😦

img_3898

img_3909img_3912img_3924

img_39401img_3945img_3995img_4006img_4023img_4034

img_3946Vähän lumista taidetta…

img_3970img_3950

Lisää kuvia täällä

Pieni ystävämme kärppä

Meillä on ihan omat hiirenpyytäjät, hra ja rva Kärppä. Toinen on hyvin kesy, toinen hieman arempi.

Tässä pieni kaveriniimg_3376Se on ihan hirveen söpö. Kuinkahan se puraisee koiria jos niikseen tulee? Koirat ovat kyllä kovin kiinnostuneita tästä pienestä ja vikkelästä otuksesta :). Onneksi kärppä on nopeampi kuin koirat!

img_3380img_3381img_3384Se vierailee ahkerasti tässä pihallamme kun meillä on hirvenluita saavissa. Herkkulihaa siis tarjolla vihreässä saavissa, johon se kiipeää seinää pitkin.img_3388

Piisaminpurema

näytti aamulla tältä

img_3360img_3359Ressu on nyt illalla ollut pikkasen vaisumpi. Kaipa haavaa vähän jyskyttää?

Täytyy kokeilla jos sitä vähän rasvais, eipä kutiaisi kun se tuosta vielä kuivuu ja reunat käpertyy.

Kaikkea sitä sattuukin? 🙂

Kummallisia tapahtumia

Maanantai iltana sattui jotain melko omituista. Ressua puraisi piisami kirsuun!img_3356Siitä tuli aivan hirveästi verta. Miten ihmeessä, helmikuussa, lumen alla mönkii piisami ja vielä Utsjoella!!

Olin tekemässä pikkulenkkiä Ailigaslammen jäällä ennen jumppaan lähtöä kun huomasin 4 koiran olevan samassa motissa. Kävelin niiden luokse katsomaan, että mitäs täällä oikeen puuhataan? Huomasin , että nelikko Woitto, Reetu, Ressu ja Evita olivat motittaneet jonkun lumihangessa mönkivän otuksen väliinsä. Komensin koirat pois ja muut paitsi Ressu tulivat. Ressu nappasi tämän otuksen suuhunsa ja samalla se ilmeisesti rouhasi talttahampailaan tuon vekin pojan kirsuun. Kumpikaan ei kiljunut,ei piisami, eikä Ressu(kova jätkä).

Kun olin saanut koirat kauemmas ihmeennäköisestä karvaotuksesta,menin otsalampulla katsomaan, että mikä se oikein on? Lumihangesta pilkisti aivan kuin marsun naama. Piisami katsoi minua ”kuin sydärin saaneena”, melko järkyttynyt oli tuo pieni otus. Se lähti mönkimään lumen alla pois meistä.

Vasta kotiin kävellessä huomasin, että Ressu lipoo nenäänsä ja verta tuli ja tuli. Ja sisällä sitä vasta tulikin!

Ja nyt siinä on oikeen kunnon vekki, juuri kun ilmoitimme Ressun Tornioon näyttelyyn 28.2. Toivottavasti se ei nyt tulehdu! Jää muuten ”kisalippu” saamatta.img_3357

Kyllä tämä elämä Utsjoella on vaan jännää! 😀

Pakkasta pitelee… -36.7 mittarissa

No näinhän se kuuluukin helmikuussa olla. Kuolevatpa ne hallamittarin madot vihdoikin! Kolmatta päivää on pakkanen pysynyt yli -30.

Sehän ei estä meitä ulkoilemasta 🙂 Pitkälle emme vaan lähde. Nuorimmat sällit ovat sen verran kuumaverisiä, etteivät ne tarvitse edes takkia. Muille puin lämpömanttelit eiliselle huiman pitkälle 20min riekkumiselle.

img_3242-1img_3236-1

Pakkasesta huolimatta, Woitto oli sitä mieltä, että Norjan puolella voisi olla riekkoja

img_3243-1

Ressukin ravasi paikalle kuin ratsuhevonen 🙂
img_3244-1

Täältä tulee Robin, Batmanin uskollinen apuri
img_3246-1ja sitten itse Batman
img_3250-1

Tänään sunnuntaina olikin enää vain -28.8 ja se tuntui jo lämpimältä. Koiratkaan eivät tarvinneet takkeja eikä yhtäkään palellut. img_3317img_3319img_3328img_3336img_3347

Emme kuitenkaan vielä lähteneet tuota Ailigaslammen jäätä kauemmas.