Tänä vuonna kesä on melkein kuukautta edellä viime vuodesta. Viime vuonna lehti tuli puihin juhannuksen alla ja nyt koivu ennätti jo toukokuun lopulla tehdä kauniin vihreät lehden alut.
Nyt sunnuntaina ilma on suorastaan kuuma. Onneksi aurinko ei paista, silloin olisi jo liiankin kuuma. Juoksutan koiria niin, että pääsevät heti kylmään jokeen kun hiki yllättää.
Vaavit ovat pian kolmeviikkoisia…pienet ruttunaamat elelevät päivisin jo olohuoneessamme, kaiken keskellä. 
Pennut pääsivät perjantain-illan ratoksi olohuoneeseen ja voi hurja sitä innostusta uudesta tilasta!!
En ehtinyt edes kuvaamaan kun ne rynnivät sinne ja tänne ja yritin palauttaa niitä patjalle. Meillä on liukkaat lattiat eikä ole pennuille hyväksi liukastella niillä vielä pehmeilla nivelillä ja luilla. Sain ne rauhoittumaan kun komensin Evitan imetyspuuhiiin
Mitä hartautta 🙂
Sitten uni maittoi taas hetken ja muut koirat uskalsivat myös tulla olkkariin. Ressu seuraa joukkiota turvallisesti sohvalta…
Evita mamma vahtii taas toisaalla lapsiaan…
Woiton ja Wandan Evita antaa tulla haistelemaan pentuja mutta ei Reetun, Ressun tai Jepen 🙂
Sitten pennut taas heräsivät ja meno jatkui…
Isännän jahtihousut tuoksuivat ja maistuivat iiihanalle
Pieni suuressa maailmassa
Sitten ne nukahtaa mätkähtivät vähän mihin sattuu…
Pennut vaikuttavat hyvin rohkeilta ja uteliailta. Ja maailma vain suurenee tästä eteenpäin 😀
Hurjaa on tämä pentujen muuttuminen päivä päivältä. Neljällä jalalla mennään jo koko ajan ja istuminenkin on tullut tutuksi.
Kavereille voidaan jo murista jos ne sattuvat tielle 🙂
Ja kovasti yritetään ”purra” siskoa tai veljeä kaulasta tai jalasta. Pienet hampaan alut näkyvät ikenissä, taitavat puhjeta näinä päivinä?
Kuvassa meidän tytöt, Ailigaslammen Aava ja Aura, kuin kaksi marjaa
Mamman nisillä on ruhkaa mutta mamma on äidilliseen tapaan kärsivällinen…
Illalla vaihdoimme pentulaatikkoon aluset ja pienet tulivat kylpyhuoneen lattialle isännän huomaan
isännällä oli piteleminen joukkiossa, niitä ei uusi tila jännittänyt yhtään vaan sitä lähdettiin tutkimaan hurjaa vauhtia
Sen verran voimia retki vei, että uni tuli heti kun pennut pääsivät takaisin tuttuun pesäänsä 🙂
Rohkeita lapsosia on kasvamassa
Pennut täyttivät 14 vuorokautta tänään. Ja tottahan meillä oli punnitus! Punnitsin pennut sekä aamulla, että nyt illalla, sillä olin epävarma yhden urospennun tilasta. Siitä, että olinko punninnut jonkun kahteen kertaan :). Pirskatti kun ne on nyt samannäköisiä ja kokoisia. Ja sitä vaakakin kertoi.
Pienin 1060g ja suurin 1190g. Tytöt 1090g. Eli tasaisuus jatkuu. Merkkasin kaksi hyvin paljon toisiaan muistuttavaa urosta hännänpäähän kynsilakalla.
Tässä 2 viikkoisia makkaroita. Kaikki eivät mahdu enää samaan riviin, kaksi on mamman kainalossa 🙂
Pentutouhujen lomassa huomaan, että kevät etenee tänä vuonna kovempaa tahtia kuin viime keväänä. Tänä vuonna lehdet tulevat puihin aiemmin kuin viime kesänä. Sen todistaa nämä…
Tarvitaan sadetta ja poks, lehdet ovat valmiit. Lupausta sateesta onkin loppuviikolle…
Ilta oli aivan jumalattoman kaunis ja aurinkoinen. Pakkasin sakin autoon ja ajoimme Ailikkaalle. Otin Evitankin mukaan ja olimme vain 45min mutta se riitti kun tunturia sai tassujen alle kovalla vauhdilla…
Luntahan tunturissa vielä riittää mutta se on koirista vaan ihanaa…löytyy nopea apu kuumaan oloon
Evita – mamma on kohtuu loistavassa kunnossa ja lihastakin löytyy vielä vaikka penikoimisesta on vasta 2 viikkoa…
Karvaahan tuolla on enemmän kuin tarpeeksi!
Toukokuun potretti piti ottaa tietenkin 🙂
Meidän koiraperheen noutajaverta jostain saaneet Evita ja Jeppe löysivät jotain kanniskeltavaa…siis poron luita 😉
Ja kateellisia riitti 😀
Tulevat Kultamalja ja Derby-finalistit treenaavat jo hakua, eikä tyylissäkään ole moittimista ;). Ikää 13 päivää
Kaikilla aukesivat myös silmät tänään 13 päivän iässä!
Muut koiramme ovat valitelleet vähäistä palstatilaa , joten…
Palkitsimme muuta laumaa nautinnollisella juoksuretkellä tunturissa pentutouhujen keskellä. Ja nautinnollista vauhtia riitti…
Isäntä ja Ressu kävivät välillä keskustelua siitä voiko koepalkittu, vakavasti otettava kanalintukoira olla kiinnostuntut pikkulinnuista…? 😉
Ressun mielestä se on varsin hauska ja sopiva kesäloman ajanviete…ja mieluiten kieli poskella 🙂
mutta paha isäntä tuli vähän väliä pitämään puhuttelun…
Evita oli jäänyt kotiin ja kävin sen kanssa kahdestaan meidän rannassa ja törmäsimme sinirintaan
Evita voi erinomaisesti ja sen turkki kiiltää, ruoka maistuu ja pennuille riittää maitoa…
ps. A-Pennut kansiossa, kuva-albumeissa, on paljon uusia kuvia pennuista 😉
Pentujen kehitys on huimaa, neljällä jalalla on jo pakko suuntia nisälle ja kilpailu on kovaa 🙂
Kyllähän sitä välillä vielä vähän kellahdetaan…
Pienen äidin nisillä on ruuhkaa
”Sokeudestaan” huolimatta pennut ovat alkaneet huomioida ympäristöään ja kavereitaan
mutta pääasiassa uni maittaa ruokailun jälkeen kaverin kainalossa
Vapaapäivä käynnistyi Evitan ja Wandan kanssa käydyllä 45min lenkillä ”metsässä” 🙂 Evita on oikein tyytväinen kun se voi ulkoilla ja sen vointi on nyt hyvä. Maitoa tulee ja se näkyy pikkupötkylöissä…nahkaakin on tullut lisää 🙂
Loppujengi pääsi Ailigastunturiin päästelemään höyryjä ja kyllä niitä höyryjä päästeltiinkin!
Tunturissa on vielä suuria pälviä lunta…
…ja valtava määrä kapustarintoja. Nämä ovat koiriemme kesäisiä seisontaharjoituslintuja. Näitä ne hölmöt jaksavat seistä vaikka niistä näkee, että se on vain leikkiä.
mummokoira Wanda, 10-vuotta jaksoi vielä toisen lenkin. Wanda on ihan huippukunnossa ja käyttäytyy kuin kakarat. Kyllä sterilointi teki sille vain hyvää!
Keli oli tunturissa aivan unelma. Jos ei olisi ollut ”kiire” pentulootan ääreen, olisin kulkenut kevyesti toisen mokoman. Tänään pitää vielä joutaa pihahommiin…
Kaikkien painot ovat nousseet normaalisti. Tytöt painoivat 1 vuorokauden ikäisinä n. 400g ja nyt viikon ikäisinä 652 g ja 670 g. Poitsut painoivat 1 vuorokauden ikäisinä 380 g-420 g ja nyt viikon vanhoina 635 g -740 g. Pientä kokovaihtelua on nyt nähtävissä mutta melko pienillä eroilla mennään. Syntymäpainoista kaikki olivat tuplanneet. Tuo vuorokaudenikäispunnitus oli ihan omaa keksintöä ja silloin painot olivat nouseet jo.
Elämän alku vaikuttaa lupaavalta, toivottavasti jatko menee yhtä hyvin!
Illan ratoksi nappasin parit ”jumppakuvat”, meidän ”ihmelapset” osaavat jo seistä kahdella jalalla! 🙂
kennel Ailigaslammen 