Pitkästä aikaa pääsimme kiireiltämme tunturimökille. Uskomaton maaliskuun alku, jota ei Utsjoella ole ollut niihin 14 vuoteen kun olen täällä asunut. Lähes plussakeliä päivällä, eikä yöksikään pakastu kunnolla? No sehän ei haittaa. Nautitaan niin kauan kuin sitä kestää 🙂

Keli oli harmaa tai valkoinen kummin sen nyt muotoilisi. Varjokato valtava ja tottumaton kyllä eksyisi helposti. Wanha herra nautiskeli mökkielämästä myös.
Maaliskuun koittaessa lähdimme oikein jahtiinkin.
Hanki upotti hieman ja koirista sai mehut pihalle helposti. Aapelia tosin ei hanki haittaa. Tämän koiran hakuun tulee kunnon draivia kun on vähän hankalaa.
Steriloidun koiran turkki menee sen verran pehmeäksi, että lumi tarttuu muttei sekään liiaksi.Evitallakin oli hieno tilanne, josta saatiin tiputusNiin iso riekko noin pienellä koiralla 😀Aapeli kunnostautui koko reissun pelimiehenä. Aapeli peittosi talon englanninsetterit linnunlöytökyvyllään.Kuvassa isäntä keskeytti pitkäksi venyneen noston pillillä. Aapeli sai siitä kehut ja luvan uuteen hakuun…Löytyihän se riekko! Oli Jepelläkin tilanne mutta siitä lintu lähti ennenkuin isäntä oli ampumahollilla
Rosen tipit olivat arkoja, eikä tässä päästy edes koiran lähelle.Rosella on jo ”äitiys”vaatteet päällä. Turpoaminen on silmin havaittavaa.
Ja taas Aapelille tilanne…
Ja vielä kerran…Siellä se riekko luuraa
Kyllähän Aapelille alaskin saatiinHieno viikonloppu! Lintuja on moneen vuoteen varsin mukavasti. Keli oli hyvä, ei liian raskas, eikä lumi tarttunut koiriin. Aurinko olisi toki voinut paistaa.