Hurjan ulkoilupäivän päätimme autoreissulla. Kaikilla pienillä on edessä pitkät matkan ympäri Suomen ja pitkälle Ruotsiin, joten pitäähän meidän totuttaa pienet autoonkin.
Meillä on isännän kotipaikka sopivan matkan päässä, n. 40km Utsjoelta Karigasniemen suuntaan. Eikun pienet häkkiin ja autoon!

Automatka sujui hyvin pientä huutoa lukuunottamatta. Kukaan ei voinut pahoin.
Perillä riehuttiin Jamen äidin pihamaallaJärisyttävän reippaita pieniä pentusia. Välillä vähän evästeltiin Ja sitten tutustuttiin aivan uuteen asuntoon, Jamen äidin taloon. Siellä pennut vilistivät kuin olisivat käyneet aiemminkin kylässä. Lopulta pupelot asettuivat nukkumaankin mihin sattuuKyllä nämä ovat pian valmiit uusiin koteihin. Niin reippaita kaikki.Woitto-pappa sai saattueen peräänsä Sitten ajettiin takaisin kotiin ja loppuilta onkin nukuttu

Wau! Nyt me ollaan ihan virallisia http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=AILIGASLAMMEN&R=2

Nimet ovat saamelaisia säätä kuvaavia sanoja:
Baján = ukkonen
Bivval = leuto
Bolas = sadekuuro (raju)
Borga = tuisku
Buolaš = pakkanen
Beaivvaš = aurinko
Biegga = tuuli
Bihci = huurre
Pennut ovat lähes sisäsiistejä. Pentujen viimeiseksi yöpesäksi ennen uusiin koteihin muuttoa tehtiin kuraeteisestä mukava soppi Sitä pääsee aamulla suoraan tarhaan. Eikä öisin ole paperille tullut kuin ehkä yhdet pisut! Kasvattitätikin herää ennen pentuja!!
Ulkoilut ovat pidentyneet, ovathan pennut karaistuneet kylmässä pohjolassa 🙂
Ja pieniä tikkuluitakin ollaan jo nakerreltuSuuri maailma kiinnostaa kovasti ja tuon aidan takana ollaan käyty tutustumassa uuteen maastoon. Kaikki häviävät tutkimusmatkoilleen vauhdilla. Niinkuin pienten metsästyskoirien kuuluukin.
Niin on hienoja pentuja että 😉