Aurinko ei enää nouse taivaanrannan ylle. Päivät ovat olleet pimeän harmaita koko menneen viikon. Mutta onneksi on kuivaa! Lunta täällä kaivataan…Aapeli osaa jo olla kuvattavana…Testailin lauantain ratoksi tuota pikkulinssiä (EF 1.8 50mm). Manuaalilla sain skarpeimmat kuvat.

Aapelilla on enää ihan pienet ”kasvupatit”. Toivottavasti se nyt venyttäisi vielä pari senttiä korkeutta! Mittasin Aapelin ja sain lukemaksi 62-63cm. 65cm olisi ihanne…

Vaikka nämä pennut olivat hyvin voimakasluustoisia niin kuten olen jo aiemmin sanonut, ei näistä isoja saa tekemälläkään. No molemmat vanhemmat ovat kokonsa puolesta aivan alarajoilla…Pelkään pahoin, että nartut jäävät liian pieniksi. Urokset kuulostavat ylittäneen ainakin rotumääritelmän alarajan ( Urokset: 58-67cm , Nartut: 55-62cm)

Jalostus on aina hieman onnen kauppaa. Kaikkea ei saa ja riskejä pitää ottaa. Yhdistelmää miettiessäni ajattelin, että koko voisi kasvaa ja kyllähän se osin kasvoikin, urosten kohdalla. Ovat isäänsä kookkaampia…

Pennuilla on vielä muutama kuukausi korkeuskasvun aikaa jäljellä. Vasta sitten voi murehtia kokoa. Joku miettii miksi nurisen koosta? Metsästyskoiralle pieni kokohan on parempi. Joo, niin on mutta kyllä meidän tulee ottaa jalostuksessa huomiota myös liian pieneen kokoon, yhtä lailla kuin liian suureen.

Kuvia sunnuntailta 22.11. Yöllä oli tullut kevyt lumikerros…His Royal Highness, Woitto

Mummeli-Wanda 10v. 8kk