Kävimme pitkän viikonlopun metsästysreissun naapurimaassamme Ruotsissa. Ja pakko sanoa, että kyllä niillä on vaan asiat paremmin kuin meillä! Metsästysaika mettäkanalinnuille on pitempi, lintuja oli runsaasti ja lunta oli paljon(20cm). No lumi haittasi sen verran, ettei koirien tilanteista päästy ampumaan. Lumi piti sen verran kovaa ääntä, että mettälintu hoksasi ampujan jo hyvissä ajoin.Oli mahtavaa viedä tunturikoiramme niille aivan uuteen maastoon ja uusille linnuille. Ja ne kyllä näyttivät mistä ne on tehty! Loistavista geeneistä. Niille ei ollut ongelma eikä mikään löytää teertä tai mettoa, pitää niitä paikallaan kunnes – niin olisi ollut paikka ampua. On se pirullisen äkäinen lähtemään tuo suuri metsokin ja varsinkin kun se on puussa!Woiton seisonta puussa lymyävälle metsolle…

...ja kuusen alla piileksivälle metsolle……ja taas tässä……ja tässä ollaan Woiton tiedotuksen jälkeen teerilläTällaista koiraa kuin Woitto ei omista kovin montaa kertaa elämässään. Tämä koira on jotain niin uskomatonta, että sitä ei lakkaa ihmettelemästä. Oli muillakin hienoja tilanteita mutta se varmuus mikä Woitossa on , on nuoremmilla vielä hakusessa. Evitalla oli seisonta puuhuun ja Reetulla ja Ressulla molemmilla hienot tilanteet metoille ja teerille. Enkkujen toimista en saanut kuvia kun olimme jakaantuneet kahteen porukkaan -punaiset ja enklantilaiset 🙂Seurueemme sai kuitenkin lintuja latvasta alas…Hieno reissu!

Olin varannut röntgenin Woitolle ja Aapelille maanantai-aamuksi. Oli pakko ottaa selvää molempia vaivanneista jalkavaivoista. Aapelilta kuvattiin lonkat, polvi, kinner ja varpaat. Kaikki ok, ei muutoksia. Ja lonkat näyttävät nyt 6kk ikäisenä tältä…Melko hyvät vaikka itse sanonkin ;). Aapelin luustohan on vielä pentumaisen pehmeää, eivätkä kasvupäätteet ole vielä sulkeutuneet, luonnollisestikaan. Vaiva on lihaksen kiinnityskohdassa, vähän niinkuin ounastelinkin.

Woiton jalka sen sijaan oli pahempi. Epäilin joskus nivelrikkoa ranteessa, no eipä ollut. Woitolla on murskana sesamoid-luu oikeassa etujalassa. Se on leikattava, mahdollisesti amputoitava koko varvas. Woitto laitetaan ehdottomasti kuntoon. Tällä epelillä on vielä monta metsästyskautta jäljellä vaikka ikää onkin jo 9-vuotta.

Kotimatkalla näimme Aku-veljeäkin…Aapeli ja Aku, kröhöm! Aapeli on vähän isompi kuin veljensä…Aku on ihan äitinsä ”sukuun” tullut ulkonäöltään 😀Kaunis poika ❤

Aku on käynyt ihan valokuvaamossa ja osallistuu kuvallaan kaunein lemmikki kuvakilpailuun Kuva-Lenitan sivuilla. Käy äänestämässä ”meidän”Aku voittoon! 🙂