Siitä on 4-vuotta kun viimeksi kelit olivat niin suotuisat, että hiekkasaari isännän kotitilan edessä Tenossa oli esillä. Evita oli silloin samanikäinen kuin poikansa Aapeli nyt.
Saarella saa olla täysin rauhassa, ilman kätiseviä, vikiseviä ihmisiä. Vain minä ja koirani.Isot koirat uivat saarelle, minä ja Aapeli sylissäni, kahlasimme. Saarella Aape intoutui rohkeisiin vesileikkeihin…
Hiekka tällä saarella on hienoa ja se hieroo ihanasti ihmisenkin jalkapohjia. Lasinsiruja ei tarvitse pelätä. Tämä on taivas! Saaren esiintulo on kiinni Tenojoen vedenpinnasta. Nyt helteiden ansiosta se on laskenut juuri sen verran, että saarelle pääsee hyvin kahlaamaan. Ja vesi on nyt lämmintä, +20C.
Setterit, joiden elämäntehtävä on laukata kovaa, ovat tällaisesta mahdollisuudesta sekaisin 😀
ja että vielä pääsee suoraan veteen? Voiko parempaa toivoa!
Evitalla ja Wandalla on _hieman_ eroavaisuutta karvassa tällä hetkellä 🙂
Äiti ja poika-painia.
Aapeli painaa 11kg , Evita 19kg. Taitaa toiveeni toteutua, että jälkikasvu on vanhempiaan suurempia?!
Isä ja poika-kisailua ja kyllä, toiveena oli myös saada isäänsä suurempia jälkeläisiä 🙂
Lisää rantakuvia täältä