Miten voikin pieni pentu riemuita uudesta alueesta? Ja miten voikin ”vanha”tarha kyllästyttää 🙂 ?
Katsokaa tätä riemua!
Päästimme pienet tarhamme toisesta portista uuteen metsään…pyllyt vaan vilkkuivat kun metsään mentiin!
Sitten vihellyksestä tultiin kiitolaukkaa Kata-tädin luo, jolla oli aina pieni namu tarjolla…pennut ovat oppineet erinomaisesti palkkion ja vihellyksen yhteyden.
Aura on saanut lisänimen ”supersählä” tai ”vaarallisten tilanteiden tytsy” ;). Auralle aina sattuu ja tapahtuu…*huoh*
Aatu, rakas pieni, kuten kaikki muutkin 🙂
Mainokset
On nuo pennut kyllä aika meneväistä sorttia – tässä hitaampaa ihan hirvittää!! Onneksi odottavien aika alkaa olla ohi, ja tunturien punaturkit kiitävät pian ympäri Suomea. Nähdään pian!