Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2009

Pennut 5 viikkoa

Pennut täyttivät 5 viikkoa 16.6. Juhlat pidimme sisätiloissa, sillä päivä oli aivan hurjan sateinen. Pennut ovat melkoisia riiviöitä ja jotkut kuvat saattavat järkyttää herkimpiä lukijoita 😀IMG_8880-1

IMG_8881-1IMG_8884-1IMG_8885-1IMG_8887-1Portaat ovat sekä pentujen, että pienten lasten lemppari leikkipaikkoja 🙂

IMG_8889-1IMG_8892-1

Allu

IMG_8893-1IMG_8902-1Aaron

IMG_8904-1Apina saa kyytiä

IMG_8908-1Luka mietti välillä, että mitäs sitten tekisi?

IMG_8914-1Aku johti paperisotaa 🙂

IMG_8918-1Akulla on hommat hallussa…

IMG_8924-1Osattiin sitä olla söpönäkin. Tässä toinen tytöistä.

Tänään keskiviikona mennääkin sitten sirutukseen. Siitä sitten tuonnempana…

Urokset on nyt nimetty! *lis.pienet luonnekuvaukset*

Vihdoin on urosten nimet kohdanneet koiransa ja uudet perheet pääsevät seuraamaan pienten miestensä eloa ihan nimen perusteella 🙂 Tytöt, Aava ja Aura odottavat vielä kumpi on kumpi mutta eiköhän sekin selviä ajan kanssa?

Ailigaslammen kennel esittelee :

Ailigaslammen Aslak, valk.merkki otsassa, ”Luka”IMG_8659-1
Luka syntyi ensimmäisten joukossa ja erottui heti pienestä valkoisesta täplästä otsassa. Lukaa oli helppo seurata tämän merkin ansiosta. Luka on pienin mutta ei missään nimessä vähäisin! Luka on omantiensäkulkija ja viihtyy hyvin itsekseenkin. Nyt kun maailma on avartunut ja pennut huomioivat muita, Luka on alkanut enemmän leikkiä muiden kanssa. Merkille pantavana ja hyvänä ominaisuutena pidän sen halua leikkiä ihmisen kanssa. Se kerjää minua peppu pystyssä ”painiin” ja silloinhan painitaan(halitaan).

Ailigaslammen Aaron, vihreämerkkiIMG_8662-1
Aaron kuuluu poikaköörin ”tulin, näin , koin”.  Aaron varmasti nukkuisi aivan rauhassa jos muutamat eivät pitäisi niin kovaa meteliä, että pienen uroksen on pakko herätä katsomaan mitä tapahtuu. Ihanasti ihmisen lähelle hakeutuva mutta kuitenkin itsekseenkin viihtyvää sorttia. Kova leikkimään ja melkein aina se löytyy jonkun kanssa kisaamasta.

Ailigaslammen Aatu, valk.merkki rinnassaIMG_8718-1
Äijä. Muuta sanaa ei löydy kuvaamaan Aatua. Aatu kävelee kuin maajussit, heinähousut heiluen ;). Tulee aina katsomaan mitä ja kuka tulee, varmoin vakain askelin. Ei välttämättä heiluttele turhaan häntäänsä etukäteen. Vasta kun asia on tarkistettu 🙂 Tekee omia temppuja, kuten kiipeää aina portaiden välistä, siis aina.

Ailigaslammen Aku, oranssi merkkiIMG_8664-1
Aku on lauman poliisi tai tiedottaja. Se ilmoittaa aina kaikille, että ”joku tulee, herätkää!”. Aku on aina ensimmäisenä hereillä. Akulta ei voi jäädä mikään näkemättä, eikä kokematta – eikä Aku pelkää mitään! Aku on lauman kovaäänisin ja pitää huolen, että emäntä-Kata varmasti huomaa, että pentu-aitauksesta halutaan pois kun ollaan herätty! 🙂. Kuuluu poikakööriin ”tulin, näin, koin”

Ailigaslammen Aarnituli, vaalea uros ”Allu”IMG_8717-1
Panda-karhunen, nallekarhu. Pippurinen kaveri, joka ”pienenä” oli ihan sopuisan kokoinen, nyt massaa on kunnolla. Allu pitää ruuasta. Allu on hirviö hellyttävällä tavalla. Kuuluu energiseen poikakööriin ”tulin, näin, koin”. Mikään ei jää huomaamatta ja kaikessa pitää olla mukana. Ihmisläheinen pusuttaja.

Ailigaslammen A-Peli ”Aapeli”IMG_8728-1
*huoh* mitähän tästä kaverista sanoisi? Nousi ensimmäisenä 1 viikon ikäisenä jaloilleen ja on kulkenut omia polkujaan siitä asti. Ei pelkää mennä mihinkään. Juoksujalkaa edetään joka paikkaan. Oli kevytrakenteinen mutta kiinteän ruuan myötä on saanut massaa ja kuuluu kookkaimpiin. Näin heti, että tässä pojassa on potkua, eikä tätä voi laittaa eteenpäin :). Tosin pidin Aapelia varalla ystävälleni, jolla on kokemusta hurjista pojista mutta niinhän siinä kävi, että Aapeli jää tänne kasvattikotiinsa. Isäntä oli aluksi vihainen mutta nyt jo melko ihastunut tähän tulevaan tuntureiden turboon. Nouto-ominaisuus näkyy jo!

_________________________________________________________________________________________
Tätä vauhdikasta päivää siivitti ulkoilu. Aurinkoinen keli sai meidät ihan höperöksi. Pennut saivat myös tutustua meidän aivan ihanaan englanninsetteriin Jeppeen. Jeppe onkin mitä mainioin leikki-setä pennuille…IMG_8669-1IMG_8678-1IMG_8680-1IMG_8688-1IMG_8681-1Aapelin pylly, Aku ja Luka

Päivä meni siis auringosta nautiskellen. Toinen tytöistä sai välillä siivousvimman ja meni takaisin pentuhuoneeseen ”vähän järjestämään!” 🙂

IMG_8668-1

IMG_8722-1IMG_8685-1Jeppe jaksoi leikittää pieniä mutta kyllä pentupaini on kuitenkin kova sanaIMG_8711-1

Vedenjuonti ihan oikeasta kupista kuuluu tätä nykyä myös harjoitusohjelmaan 😉

IMG_8699-1Saas nähdä mitä huomenna tapahtuu!?

Pennun elämää

Pentujen elämään on tullut uusia ulottuvuuksia, riehuminen ja juoksuharjoitukset 😀

IMG_8616-1Kotimme on valloittanut 8 pientä termiittiä. Pieniä jalkoja vilistää aika ajoin hurjaa vauhtia pitkin poikin varsin erikoiselta näyttävää asuntoamme 😉 Mattoja on siellä ja täällä. Mattoja?!?!
Kyllä, lattiamme ovat niin liukkaat, että on peitettävä pinnat mahdollisimman hyvin. Onneksi on kesä olemassa ja Utsjoella vasta tulossa! Matot pestään sitten myöhemmin. Pienten nivelten ja lonkkien muodostumiselle liian liukkaat pinnat voivat olla vaaralliset.IMG_8622-1Pienten koiranpentujen kuuluu tehdä talouspaperi- tai WCpaperi-temppu eli rullata kaikki paperi rullasta. Ja meillä sekin osataan jo!! Koiranpennussa on jotain vikaa jos siitä ei löydy pientä kelmiä sisältä 😉IMG_8623-1Ailigaslammen A-pentujen pentulaatikko koki muodonmuutoksen torstai-iltana.IMG_8631-1Nyt siitä tuli koko pienen kura-eteishuoneen kokoinen ja siitä on suora uloskäynti pihalle. Uusi suurempi, leveämpi patja sai pennut huokailemaan onnesta ja koko yö nukuttiin autuaan onnellisena(kuin myös emäntä 🙂 )IMG_8632-1Kaksi pentua nukkui kuvaajan jaloissa…

Tarha on valmis

Tarha valmistui juuri ennen pentujen 4-viikkoissynttäreitä. Kyllä meidän koirien nyt kelpaa! Tosin niiden mielestä tarhassa olo on lähinnä rangaistusta… 😉

IMG_8538-1

IMG_8540-1

IMG_8541-1pientä maalausta on vielä jäljellä…IMG_8542-1IMG_8543-1IMG_8544-1IMG_8545-1melko lokoisat olot on meidän hurtilla, on patjaa ja vanhaa sohvaa millä kölliä 🙂

Pennut 4 viikkoa, synttärin kunniaksi päästiin ulos!

Ja me olemme näin söpöjä IMG_8461-1IMG_8462-1IMG_8465-1Kuvissa esiintyvät oranssimerkki poika(kesk.), vihreämerkki tyttö(vas.), ja vaalea silmäluomipoika,nyk.leikattu hännäntyveen merkki(oik.)

Iltapäivällä lämpötila hipoi +14 astetta ja pentujen herättyä unilta lähdimme tutustumaan ulkoilmaan…IMG_8473-1Jestas kun oli taas huisia!IMG_8476-1Parilta onnistui jopa kakka kuvatessa 😀

Mamma hoiti huviretken tarjoilupuolen

IMG_8484-1

Vähänkö olen tärkeenä…?

IMG_8491-1

Mamman kanssa oli turvallista vaikka olimmekin hurjan reippaita

IMG_8496-1

Illalla meillä kävi mieluisia vieraita kun Evita-mamman sisko, töpöhäntä-Typy pistäytyi ihmistensä kanssa kurkaamassa pentuja. E-Type on yksi kauneimmista käyttölinjaisista irlanninsettereistä mitä tiedän. Vain häntä puuttuu… :(. Typyn hännälle tai sen uupumiselle emme ole saaneet selvää vastausta eläinlääkärikunnasta. Luonnonoikku?IMG_8502-1Typyn metsästysominaisuudet ovat vertaansa vailla. Hännän puuttuminen ei siis häiritse tositoimia 😉

IMG_8508-1IMG_8511-1Mikä kaunotar! Typy ei ollut käynyt kasvattikodissaan pariin vuoteen mutta heti se tunnisti kasvatti-äidin ja sydämmellisesti tuli suorastaan halaamaan 🙂IMG_8512-1Lisää pentujen ulkoilukuvia täällä

Liikunnan riemua…

Pennut ovat päivittäin moneen kertaan riehumassa olohuone-keittiö-linjalla. Uusi maailma on valloittanut ne täysin 🙂 pentuaitaus on nyt enää vain nukkumapaikka…IMG_8423IMG_8424Kaikki paikat kiinnostavat, siksi on pitänyt tehdä esteitä, kuten nyt tuo kallellaan oleva pyykkikori 🙂IMG_8425

Suuri Mikki-hiiri pehmolelu saa kyytiä…IMG_8426

IMG_8428IMG_8432IMG_8434

Kielletyt paikat kiinnostavat aina

IMG_8438

Sohvanvaltaaja?

IMG_8439

viimeisen kuvan laatu on huono. Objetiivi ei kykene liikkuvaan kuvaan…:(

Pentujen elämässä avautui uusi luku

Pentujen elämä muuttuu pikkuhiljaa. Eilen pennut aloittivat turvotettuun kuivamuonaan tutustumisen ja aivan kuin isot koirat, osasivat ne syödä nappuloita! Ja ne myös maistuivat. Minulla ei ole tässä lyhyessä kasvatustouhussani ollut yhtäkään pentua, joka ei olisi osannut syödä kiinteää kun sitä on alettu tarjota. Ehkä ajoitus on juuri oikea? 🙂

IMG_8377

Tänä aamuna ruuan jakokin muuttui. Jokainen saa oman pikku lautasen omalla pikku annoksella. Tämän tavan ruokkia otin toisessa pentueessani. Minun mielestäni se, että joka pennulla on oma rauha syödä, estää myöhemmin ruuan ahmimista. Kun kilpailu ruuasta on kova samalla lautasella/kulholla, on vaara, että koira oppii hotkijaksi. Metsästyskoiralle tämä hotkimispiirre on vaarallinen. Raskaiden metsästyspäivien päälle ruoka pitää osata nauttia rauhallisesti, ei imuroimalla koko kuppia hengittämättä 😀 . Hotkiminen on vaarallista mahalaukunkiertymävaaran takia

IMG_8373

IMG_8374IMG_8376Pienten annokset ovat pieniä ja pääasiallinen ravinto on edelleen äidinmaito. Ruoka tarjoillaan näin kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Ensi viikolla lisätään ruokintakertoja.

Ruokailun päätteeksi saatin tietenkin hepuli ja kuvaaja ei enää pysy perässä 🙂

Sitten iskikin väsy…IMG_8378IMG_8379

ja lopulta syvä tajuttomuus 😉

IMG_8380IMG_8381

Sisäsiisteysopetusta

Aloitan aina pennuille hyvissä ajoin oman nukkumapaikan ja ”wc:n” eron. Koiranpennut ovat syntyjään hyvin siistejä, eivätkä eläimet luonnossakaan sotke pesäänsä. Siksi on tärkeää suoda pennulle mahdollisuus sisäisen siisteytensä toteuttamiseen.

Pentulootaan olen laittanut pienen patjan, joka on pennuille pesä, oma paikka. Näin uudessa kodissa on helppo opettaa pennulle oman paikan merkitys kun se on siihen ”oppinut” jo kasvattajan luona.

IMG_8349Lootan toisessa päässä on wc eli sanomalehdet. Pesän ja wc:n välissä on ns. ei-kenenkään-maata. Pentu oppii ymmärtämään wc:n ja pesän eron kun niiden välissä on matkaa. Koirat yleensä menevät tekemään tarpeensa kauas esim. omasta pihasta. Tällaiset koirat ovat oppineet jo pentuna , ettei omaa tilaa(pihaa yms.) sotketa kuin supersuuren hädän edessä.

Pienten naamat alkavat kehittyä. Kuonoon on tullut hiven mittaa ja muutoinkin pennut alkavat muistuttaa jo ihan oikeaa koiraa 🙂IMG_8350

IMG_8351IMG_8352IMG_8355Pentujen elämä on vielä täysin uusien havaintojen varassa. Ollaan hoksattu omat raajat, niitä on kiva jäytää. Myös kaverin olemassa olo on tullut tutummaksi ja pientä leikin poikasta yritetään kehittää kun kaveri huomataan. Pieniä laukka- ym. juoksuharjoituksia on aina silloin tällöin mutta pääasiassa elämä on vielä ruokailun ja nukkumisen vuorottelua. Luonteista ei voi juuri mitään sanoa. Toinen on virkeämpi nyt, toinen hetken päästä. Pentujen valinta onkin paras suorittaa vasta n.4- 5 viikon iässä. Tällöin luonne-eroja on jo havaittavissa.

IMG_8357Osa pennuista oppi heti, että valkoinen patja on nukkumista varten 🙂

*huoh* on ne vaan fiksuja pentuja 😀