Ressu sai tipikoiran kasteen…

Tänään tapahtui sellaista mikä sai emännän sydämen pamppailemaan ja hengen salpaantumaan…

Ailigastunturi oli hyvin pimeässä valossa, lue ei valoa lainkaan. Kaamos näytti pimeimpiä hetkiään. Lähdin juoksuttamaan koiria aivan huipulle kun kuvittelin siellä liikumisen olevan helpompaa kuin koivikoissa. Paikoin olikin mutta ihmiselle kinostunut lumi tuotti hikikarpaloita otsaan. Olin jo kiertämässä autolle päin, (jep mastolle oli tie aurattu!) kun Jeppe jäi tönöttämään paikalleen ja katsoi kaukaisuuteen

img_1689-1Katsoin itsekin, että mitä se tuijottaa ja näin Wandan. Sekin tuijotti eteensä…

img_1693-1Evita olikin vieressäni ja huomasin Reetunkin tulevan takaa ja hetken laskeskellessani koiria näin edessäni tämän näyn…img_1696-1Jouduin hieman siristämään silmiäni kun oli niin harmaata, että kuka se siellä seisoo? Sitten näin alarinteessä Woitonimg_1698-1joka säesti siis RESSUA!! Härreguud, ajattelin ja lähdin rämpimään koiraa kohti. Ressu seisoi kylmän tyvenesti, katsoi minuun kerran. Hiki nousi jo pintaan, hengitykseni alkoi olla puuskutuksen puolella kun kerta toisensa jälkeen putosin kinokseen reittä myöten. Jouduin laskemaan myös pyllymäkeä kun jouduin palteen päälle. Tuli minimaalinen lumivyöry ja pelkäsin, että linnut lähtevät kun emäntä pitää kohtalaista ääntä päästessään koiralle. Ressu vain odotti rauhallisena, emäntä lähestyi koiraa ei-niin-rauhallisena. Päässä humisi ja kuulin kuinka sydämeni jyskytti. Jännitys oli huumaava.

img_1697-1Vihdoin pääsin koiralle ja kun olin lähes koirassa kiinni sanoin ”JA!” ja Ressu lähti kuin hauki rannasta, loikki noin 25m päähän, josta nousi 3 riekkoa siivilleen. Huudettuani ”Paikalla!” Ressu jäi niille sijoilleen ja istui. Kutsuin pojan luokseni ja kehuin sen maasta taivaisiin.

Tunne mikä tuollaisen tilanteen aikana ja jälkeen tulee on aivan mieletön. Sitä on vaikea sanoin kuvailla tai ainakaan minun verbaliikkani ei siihen riitä. Sen tietää vain sellainen joka on kokenut koiransa ensimmäisen seisonnan ja sen kun kaikki menee nappiin.

Tämä varmisti sen , että Ressu on seisova kanakoira ja hieno sellainen! 🙂

Mainokset

2 ajatusta artikkelista “Ressu sai tipikoiran kasteen…

  1. Jukka Nissi

    Heips!
    Viikon alussa soittelin Jamen kanssa ja kuulin ettei Ressu ole vielä syttynyt lintutöihin, mutta pari päivää voi muuttaa kaiken. Että sitten oikein jono seisontoja. ja huipuksi Ressun seisonta ja upea lintutyö.
    Tästä voit varmaan hyvillämielin jatkaa reenejä, kun on alla onnistunut suoritus.
    ONNITTELUT!

    Vastaa
  2. ailigaslammen Kirjoittaja

    Tästä se sitten viimein sytty. Tänään itsenäisyyspäivänä meno oli jo kuumaa ja Woiton tilanteessa se säesti jo itsekin ja lintujen lähdettyä lentoon pääsi ihan piipitystäkin 🙂

    Siitä tuloo hyvä!

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s