Tänään 13.11. saattoi olla viimeinen päivä, jolloin aurinko näkyi. Pian se laskee niin alas, että seuraavan kerran saamme nauttia sen valaisevasta voimasta tammikuun 17.pvän jälkeen. Kapusin siis Ailikkaalle kuvaamaan, kuinkas muuten. Pakkasta oli -16 ja melko kova viima mutta sehän ei minua ja koiria haitannut. Norjan tunturit ovat kauniin lumihupun alla…
Riekonjälkiä oli vaivaiskoivikoissa mutta yhtään koirat eivät löytäneet. Riekot olivat varmasti syvissä kiepeissä. Sen verran kylmä oli yht´äkkiä saapunut tunturiin. Vielä eilen oli -2.
Muita onnistuneita otoksia en saanut kuin perinteisiä luoksetulokuvia. Reetusta ja Wandasta ei onnistunut yksikään. Valoisuus tekee temppuja ja taas on aika ”päivittää” kameran asetukset
Huomaa, että tuuli oli aikas kova kun katsoo Jepen ja Evitan turkkia.
Tuo Woitto on kyllä hassun näköinen tuossa kuvassa, sen korvat on ihan oudon näköiset 🙂