Tänään aamulla minulla oli aikaa heittää poikien kanssa parin tunnin tunturilenkki. Halusin nähdä Ressun hakua ja tuulenkäyttöä ja onneksi olikin reippaan oloinen tuulonen.

Eka erässä olivat Reetu ja Jeppe ja kohta Reetu hävisi ja juuri kun luulin Jepen ottavan seisonnan linnuille huomasinkin sen säestävän Reetua. Kokeilin Ressun paikalla oloa istuttamalla sen ja Woiton odottamaan kun menen Reetun seisonnalle. Ressu istui nätisti vaikka häiriöksi toiselta kummulta pelmahti riekko lentoon omia aikojaan. Riekot olivat arkoja ja lähtivät kun lähestyin Reetua. Ressu nosti korvat pystyyn kun 4 valkoista lintua pyrähti lentoon mutta istui paikallaan kiltisti.

Siirryin maastossa pikkasen toisaalle ennen kuin päästin Ressun hakuun, ettei se menisi touhuamaan lintujen lähtöpaikalle. No lähtihän se sinne ja jäi tuuskailemaan maajälkiä. Komensin Ressun pois nuuskuttamasta ja vaikka sen kovasti teki mieli maajäljille se kuitenkin taipu tahtooni ja matkaa jatkettiin eteenpäin. Sama neljän parvi löytyikin yllättäen etumaastosta. Ressu törmäsi parveen ja jäi nätisti komennosta paikalleen lintujen siivittyessä.

Taas jatkoimme matkaa ja tässä vaiheessa Ressun hakuun alkoi tulla toivomaani reippautta ja vauhtia. Pian Ressu huomasi, että sitä ei yritetä hallita ja kontrolloida vaan sen tehtävä on itse päästä linnuille, ei joutua niille. Haku maittoi ja tuultakin se käytti hyvin. Eroa tuohon samanikäiseen velipoikaan on vielä huimasti mutta eiköhän tämäkin setteri tästä metsästäjäksi muotoudu kunhan tilanteita , hakua ja tunturia sille tarpeeksi tarjotaan?!

Tässä vielä kuvat Ressun kauniista päästä